Mitä kuuluu Pirkanmaan järjestöille poikkeustilanteessa ja miksi meidän pitäisi kiinnostua siitä

Mitä kuuluu Pirkanmaan järjestöille poikkeustilanteessa ja miksi meidän pitäisi kiinnostua siitä

Peruutuksia, alasajoa, huolta ja pelkoa. Toivoa, joustavuutta, innovatiivisuutta ja etätukea. Pirkanmaan järjestöt auttavat ihmisiä poikkeustilanteessa monin eri tavoin, mutta resurssit eivät riitä kaikkeen.

Artteli kysyi Pirkanmaan järjestöiltä, miten järjestöt toimivat poikkeusaikana ja minkälaisia vaikutuksia poikkeusajalla on pirkanmaalaisiin. Kysely tehtiin 6.4. ja 17.4. välisenä aikana.

Vastaukset olivat huolestuttavia, vaikka osittain myös toivoa herättäviä. Järjestöt ovat ketteriä uuden edessä, mutta monen järjestön toimintaedellytykset ovat vakavasti uhattuna. Huoli jaksamisesta ja heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanteen jyrkästä huonontumisesta on kova.

Vastauksissa korostuivat myös järjestöjen erilaiset lähtökohdat: osa vapaaehtoispohjalta toimivista yhdistyksistä ei ole pystynyt tarjoamaan korvaavaa toimintaa peruutetulle toiminnalle mm. kohderyhmien digitaitojen puutteen takia. STEA-rahoitteiset järjestöt puolestaan ovat tehneet digiloikkia palkatun henkilökunnan voimin ilman pelkoa avustusten takaisinperinnästä.

Osalla palveluntuottajajärjestöistä tilanne on vakava: tulot ovat romahtaneet mm. kuntouttavan työtoiminnan tauon ja etäpalveluihin siirtymisen takia. Moni on joutunut lomauttamaan työntekijöitään.

Usea kyselyyn vastannut järjestöedustaja kuitenkin kokee järjestönsä pystyneen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen melko joustavasti haasteista huolimatta, mutta vastaukset vaihtelevat järjestöittäin.

Hyvinvoinnin perustat rapautumassa

Järjestöjen vastauksissa kerrotaan kuinka ihmisten pahoinvointi ja ahdistuksen tunteet ovat lisääntyneet.

Huoli läheisistä, pelko omasta sairastumisesta, stressi, taloudelliset huolet, epävarmuus tulevaisuudesta ja jopa itsetuhoiset ajatukset kuormittavat pirkanmaalaisia. Hoitoalalla työskentelevien psyykkinen kuormittuneisuus on kovaa.

”Oma sairastumisen pelko on osalla kohderyhmästä. Sama yksinäisyys ihmisiä vaivaa, oli tilanne mikä tahansa.”

Perheet ovat ylikuormittuneita ja etäopetus tuottaa paljon haasteita. Maahanmuuttajilla on vaikeuksia löytää oikeaa tietoa tilanteesta ja moni on huolissaan kotimaahan jääneiden läheisten voinnista. Asunnottomat ovat erittäin haavoittuvaisessa asemassa ja päihteiden käyttö on lisääntynyt.

”Perheiden arki on ennestään kuormittavaa ja nyt poikkeusoloissa normaalisti arkea suojaavat tekijät eivät ole sellaisenaan käytettävissä.”

Järjestöt ovat siirtäneet toimintansa suurimmilta osin verkkoon. Asiakkaita palvellaan etäyhteyksin videon ja puhelimen välityksellä. Moni järjestöjen toimintaan osallistuvista on kiitollinen, kun heidän turvallisuudestaan huolehditaan ja he toivovatkin, että heille soitellaan säännöllisesti. Tämä ei kuitenkaan korvaa kasvokkaista tukea, vaan jo aiemmin koettu yksinäisyys korostuu entisestään poikkeusaikana.

”Ihmiset ovat kuormittuneet viestien perusteella lisää, vertaisryhmäläisten tapaamisella on ollut iso merkitys heidän elämässään.”

Erityisen suuri huoli liittyy järjestöjen palvelutoimintaan ja mm. kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ihmisten tilanteeseen. Järjestöjen tulot ovat tippuneet jyrkästi kuntouttavan työtoiminnan ollessa tauolla. Nyt useat palveluntuottajat ovat siirtyneet tarjoamaan työtoimintaa etänä, mikäli kunta on tämän mahdollistanut, mutta moni on joutunut käymään yt-neuvottelut ja lomauttamaan henkilöstöään.

”Henkilöstöstä osa ollut hyvinkin stressaantuneita ja osa peloissaan. Myös lomautusilmoitukset aiheuttivat pelkoa tulevasta ja selkeitä ahdistuksen oireita.”

Kärsijöinä eivät ole vain järjestöt ja heidän työntekijänsä, vaan myös heidän asiakkaansa.

”Kuntoutujat haluavat takaisin kuntouttavaan työtoimintaan, pelkäävät jäävänsä päihdekoukkuun, pelkäävät eristäytymistä, pelkäävät taloudellista tilannettaan.”

Miksi meidän pitäisi huolestua?

Järjestöjen toimintaedellytysten heikkeneminen on vakava haaste riskiryhmissä ja jo entuudestaan heikommassa asemassa oleville ihmisille. Järjestöillä on epäbyrokraattinen ja välitön yhteys ihmisiin ja ne pystyvät tukemaan elämäntilanteissa, joissa julkiselta puolelta ei saa apua tai joissa ihminen pelkää tulevansa leimatuksi hakiessaan apua.

Järjestöissä nähdään yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset nopeasti ja kyky tukea ihmisiä mitä erilaisimmissa tilanteissa on hyvä. Juuri tästä syystä järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava.

”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja epäkohtien nostaminen esille on lähes katkennut, koska tässä tilanteessa ei haluta levittää eikä kuulla mitään ikäviä uutisia. Yhteistyöprojektit ovat hidastuneet tai tauolla, koska ketään ei tunnu nyt kiinnostavan mikään, ja ihmiset ehkä pelkäävät koronaa ja työpaikkojensa menettämistä. ”

Kun yhteiskunta on suuressa mullistuksessa, ovat ihmisten huolet, tuen tarpeet ja ongelmat jo olemassa ja ne vain kasvavat. Järjestöjen merkitys on tunnistettava sekä paikallisesti että valtakunnallisesti – ja niiden mahdollisuuksia toimia ja auttaa on tuettava. Usein unohdamme, että järjestöjen toiminta on syntynyt tietyn ihmisryhmän tarpeesta tulla autetuksi ja kuulluksi. Tarve ei ole hävinnyt mihinkään ja sen tulisi kuulua koko yhteiskunnassa. Mikäli hauraimmat ihmiset syrjäytyvät entisestään, on sillä suuri merkitys myös ns. valtaväestön hyvinvointiin.

Mikä avuksi?

Kunnat: Älkää leikatko avustuksista. Unohtakaa tilavuokrien periminen sekä urheilu- että toimitiloista. Kysykää minkälaista apua tarvitaan. Avatkaa avustushakuja, rohkaiskaa innovointiin.

Päättäjät: Monen ihmisen jaksaminen on kohtaamisen ja vertaistuen varassa. On ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea, joka ei tuomitse tai lokeroi. Tällaista tukea järjestöt voivat tarjota. Vaikuta siihen, että yritysten lisäksi myös järjestöjä voidaan tukea poikkeusaikana.

Järjestöt: Kuntavaalit ovat vuoden päästä ja meidän on aika tehdä yhteistä vaikuttamistyötä. Käy vastaamassa kyselyymme ja ole mukana Pirkanmaan järjestöjen yhteisessä Jos meitä ei olisi -kampanjassa.

Ihminen: Ole yhteydessä järjestöihin, jos jaksaminen on kortilla. Me olemme verkottuneita ja löydämme sinulle tukea. Voit aloittaa vaikka Lähellä.fi/apua –sivulta.

Yhdessä olemme enemmän!

 

Nina Lindberg
Toiminnanjohtaja
Artteli-kumppanuusyhdistys ry