Tiivistetty raportti vuoden 2020 maakunnallisesta järjestökyselystä

Maakunnallinen järjestökysely toteutettiin 20.8.-31.8.2020. 

Kyselyä koordinoi Järjestö 2.0 Pirkanmaa –hanke. Siihen vastasi yhteensä 101 yhdistystä. 29 prosenttia yhdistyksistä ilmoitti toimivansa Tampereella tai Tampereen lisäksi muissa kunnissa. 37 prosenttia vastanneista ilmoitti yhdistyksen kotipaikaksi Tampereen. 77 prosenttia vastanneista kertoo toimivansa paikallisesti, loput maakunnallisesti (15 %) ja valtakunnallisesti (8 %).  

Edellinen vastaava kysely järjestettiin vuonna 2018, jolloin järjestökyselyyn vastasi yhteensä 163 yhdistystä, joista myös 37 prosenttia ilmoitti yhdistyksen kotipaikaksi Tampereen ja loput jonkin muun kunnan kuin maakunnan keskuskaupungin.  Järjestökyselyyn 2020 vastanneista yli puolet (62 %) voidaan laskea sosiaali- ja tervesalan yhdistyksiin. Vuoden 2018 järjestökyselyn vastaajista puolet edusti sotealan yhdistyksiä.  Järjestökysely 2020 keskittyi poikkeusajan toimiin, kunnan ja yhdistysten yhteistyöhön, kunnan tarjoamaan tukeen (toimitilat, tuet ja avustukset) sekä yhdistysten tulevaisuuden näkymiin. 

 

Taulukko yhdistyksen tukitarpeista
Yhdistykset kokivat tarvitsevansa tukea erityisesti yhteistyön kehittämiseen kunnan kanssa sekä toiminnan näkyväksi tekemiseen ja tunnettuustyöhön.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistykset ja kunnan tuki 

Yhdistyksistä 72 prosenttia haki avustuksia tai muuta taloudellista tukea kunnalta tai kunnilta vuoden 2019 aikana. Yleisin avustus, jota haettiin oli toiminta-avustus (62 %). Muita olivat tapahtuma-avustus (6 %) sekä kumppanuusavustus tai jokin muu taloudellinen tuki (10 %). Yhdistykset hakivat kumppanuusavustusta tai muuta taloudellista tukea pääasiassa toiminnan järjestämiseen. Tukea haettiin myös muun muassa tarvikkeisiin ja vuokrakuluihin. 

Kyselyssä kysyttiin myös kuvitteellisesta tilanteesta, jossa yhdistys ei enää saisi näitä avustuksiaAvovastauksissa 32 vastaajaa totesi, että toimintoja päättyisi tai niitä jouduttaisiin vähentämään tai muuten heikentämään. 11 vastaajaa uskoi, että toiminta olisi vaarassa päättyä kokonaan.  

Yli puolet kyselyyn vastanneista yhdistyksistä (52 %) uskoo, että avustuksen tai tukien saaminen kunnalta tai kunnilta vaikeutuu tulevaisuudessa. Vastanneista yhdistyksistä jopa 83 prosenttia kokee tarvitsevansa tukea yhteistyön kehittämiseen kunnan kanssa.  

Kuntansa toimitiloja sai käyttöönsä maksutta 33 prosenttia vastanneista yhdistyksistä ja 20 prosenttia maksua vastaan vuonna 2019. Vastanneista 42 prosenttia vastasi, että ei saanut toimitiloja käyttöönsä, koska eit tarvinneet tai hakeneet tiloja käyttöön kunnalta. 21 vastauksessa  korostui kunnan tarjoamien tilojen tärkeys yhdistyksen toiminnan jatkumisen kannalta. 

Järjestökyselyssä kysyttiin myös, miksi yhdistyksen toiminnan jatkuvuus ei ole riippuvainen kunnan tarjoamista toimitiloista, taloudellisesta tai muusta tuesta. Tähän 24 vastaajaa totesi, että toiminnan jatkuvuus turvataan muulla rahoituksella.  ”Yhdistyksemme saa tuloja mm. jäsenmaksuista, astioiden vuokrauksesta sekä tarjoilutoiminnasta.” 

Yhdistykset tekivät eniten yhteistyötä kunnan kanssa tapahtumien sekä yhteisten tapaamisten tai keskustelutilaisuuksien suhteen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Poikkeusajan vaikutus yhdistyksiin 

Vastanneista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että poikkeusaika ei ole vaikuttanut mitenkään omaan yhdistykseen. Vastaava määrä vastaajista oli sitä mieltä, että taloustilanne on selvästi huonontunut omassa yhdistyksessä. Noin 15 prosenttia vastaajista kertoi, että poikkeusajan myötä syntyi säästöjä. Useat vastaajat toteavat, että monet toimintamuodoista jäävät pysyviksi.   

Poikkeusajan synnyttämää uutta toimintaa vastanneille yhdistyksille olivat: 

Virtuaalitaiteen katsominen, bänditoiminta netissä, chat-palvelut, etäopetus, etävalmennus, etätuki, etävertaisryhmät, mobiilisovellukset ryhmien yhteydenpidossa, yksilökäynnit, koululaisille lainakirjoja, -elokuvia ja -puuhapaketteja, lasten ja nuorten kanssa ajan viettäminen ulkotiloissa, kuvasuunnistus, vinkkivideoiden jakaminen, visat, discot, zoom-videopuhelut, suljettu Facebook-ryhmä, askartelupaketit ja yhdessä askartelu etänä, kauppa-apu, puhelinkaveritoiminta, säännölliset pihakahvit vapaaehtoisille, säännöllinen yhteydenpito asiakkaisiin ja vapaaehtoisiin, liikuntavideot kotisivuille ja Facebookiin, mainostus Facebookissa, kokoukset etänä, nettijumppa, nettimuistikerho, keskusteluapu verkossa, etäopiskelun tuki, etätapaamiset, ruokajakoon osallistuminen, opaskylttien kunnostus patikkaretkille, take away -ruoat jäsenistölle, puistotapaamiset, verkkovertaistuki, ruokakassijakelu, kauppapalveluissa auttaminen, Teams-kokous, suora rahallinen tuki yksikölle, toimintojen vieminen verkkoon, ulkoilmatapahtumat, omaehtoinen harjoittelu, ulkoliikunnan lisäys, ulkokokoukset, kesäkirppis ulkona, vertaispäivä pihalla, webinaarit ja sähköpostin käyttöönotto yhdistykselle.

Uusista toiminnoista etenkin etätapaamiset, kauppa-apu, etäopetus ja ulkona tehtävät toiminnot nousivat vastauksista esiin vahvimmin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kysymykseen, joka käsitteli lähivuosien tärkeimpiä muutoksia omassa yhdistyksessä, mainittiin monesti useampikin muutos. Vain kuusi vastaajaa ei usko muutoksia tulevan. Noin 25 vastaajaa koki huolta jäsenhankinnan ja jäsenmäärän laskusta. Tuleva rahoitus ja STEA-avustukset pohdituttivat noin yhdeksää vastaajaa. Ikääntyvä väestö ja jäsenistö mainittiin yli 11 vastauksessa tärkeimpien muutosten joukossa. Myös digitalisaatio mainittiin viidessä vastauksessa. Sote-uudistukseen liittyvästä muutoksesta mainitsi vain kolme vastaajaa. Kolme yhdistystä mainitsi yhteistyön lisäämisen tärkeäksi tavoitteeksi tulevaisuudessa.