Lähellä.fi-blogi: Päihde- ja mielenterveyspalvelut kaipaavat suurta remonttia

Lähellä.fi-blogi: Päihde- ja mielenterveyspalvelut kaipaavat suurta remonttia

Järjestöt ovat pitkään kantaneet huolta mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilasta. Kartoittaakseen palvelujen nykytilannetta Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöt teettivät vuoden lopulla kyselyn järjestöjen työntekijöille ja muille toiminnassa mukana oleville henkilöille, jotka saavat ensikäden tietoa suoraan asiakkailta.

Tulokset vahvistivat huolemme. Vaikka myönteistäkin kehitystä on tapahtunut, tilanne on erittäin vakava. Ongelmien kohdatessa, hoitoon tulisi päästä helposti ja nopeasti, yhden luukun periaatteella. Näin ei vastausten perusteella ole. Apua hakevaa pallotellaan, hoitoon on vaikea päästä ja jonot ovat pitkiä. Tutkimusten mukaan hoidon mahdollisimman varhainen aloittaminen parantaa tuloksia, siksi nopea hoitoon pääsy on tärkeää.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten hyvä hoito ja kuntoutus edellyttävät kokonaisvaltaista ja perusteellista tilanteen tutkimista. Lisäksi asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa tulisi yhteistyössä tehdä asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Näin ei kuitenkaan kyselyn tulosten mukaan toimita, vaikka tilanne on ollut vuosikymmeniä tiedossa.

Suunnitelmien jälkeen tarvitaan jatkuvuutta. Onnistuneen hoidon perusta on hyvä ja kestävä yhteistyösuhde. Nyt hoitosuhteet pilkkoutuvat, kun henkilöstö ja hoitopaikat vaihtuvat. Tilanne vertautuu siihen, että leikkauksessa olevaa potilasta siirrettäisiin huoneesta ja sairaalasta toiseen ja leikkaaja vaihtuisi vähän väliä. Kenelläkään ei olisi käsitystä mitä todella ollaan tekemässä. Tätä tuskin siedettäisiin kovin pitkään.

Kyselyn huolina olivat palvelujen hajanaisuus, mielenterveys- ja päihdetyön osaamisvaje erityisesti perusterveydenhuollossa, asiakkaiden huono kohtelu sekä järjestelmän vaikeaselkoisuus. Potilaiden kyky huolehtia itse asioistaan on alentunut ja keskellä hätää omaiset syrjäytetään. Asiakkaiden – sairastuneiden ja heidän läheistensä – on vaikea vaatia parempaa ilman käsitystä siitä, mikä on hoidon puitteissa mahdollista ja mistä voisi olla apua. TT Karoliina Ahonen totesi vuosi sitten väitöksessään, etteivät potilaiden perus- ja ihmisoikeudet toteudu. Selvityksemme vahvistaa tämän olevan näin myös käytännössä.

Kyselyn vastauksissa korostettiin järjestötyön merkitystä: matalan kynnyksen tärkeyttä, inhimillistä kohtaamista ja vertaistukea.

Julkisen puolen toiminnasta yksittäisinä onnistumisina mainittiin osaava ammattilainen ja onnistunut psykoterapia. Omaisyhdistyksen vastauksissa korostui huoli järjestötoiminnan ulkopuolella olevista potilaista, joiden tilanne on tuskin kyselyssä kuvattua parempi.

Päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvitsevat suuren remontin. Remontin tulisi alkaa hyvästä suunnittelusta ja selkeästä tiekartasta. Sote-uudistuksen kynnyksellä ehdotamme tiekartan laatimista pikaisesti yhteistyössä. Mukaan tarvitaan perus- ja erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, Kela ja järjestöt. Järjestöjen työ lähellä ihmisiä ja saatu kokemusasiantuntijatieto tuo järjestöihin selkeän näkemyksen ja kokemuksen palvelujen käytännön tilanteesta. Olemme käytettävissä yhteistyöhön ja toivomme, että tarjoukseemme tartutaan.

Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkosto (PäMi)

 

PäMi-verkosto on Pirkanmaan seudulla vaikuttavien päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteinen verkosto. Verkosto on kokoontunut vuosia keskustellen ja yhdessä etsien keinoja ja toimintatapoja päihde- ja mielenterveysasiakkaiden tilanteen helpottamiseksi. 

Tutustu PäMi-verkostolle suunnatun kyselyn raporttiin tästä (PDF)