Järjestöjen sote-muutostuen kysely 2021 | Tulokset kirkastavat tilannekuvaa: osallisuus toteutuu hyvin, kohdennettua tietoa sekä vahvempia yhteistyörakenteita tarvitaan

Järjestöjen sote-muutostuen kysely 2021 | Tulokset kirkastavat tilannekuvaa: osallisuus toteutuu hyvin, kohdennettua tietoa sekä vahvempia yhteistyörakenteita tarvitaan

Järjestöjen sote-muutostuen kyselyyn Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla vastasi 76 toimijaa. Kyselyssä kartoitettiin järjestöjen osallisuuden tilannekuvaa sote-uudistuksessa sekä järjestöjen tiedontarpeita siihen liittyen. Lisäksi kerättiin koulutus- ja verkostoitumistoiveita liittyen uudistuvaan toimintaympäristöön hyvinvointialueilla. Vastaajista 64% oli työntekijöitä, 16% luottamushenkilöitä ja 11% jäsenistöä, joista 70% toimi valtakunnallisissa ja maakunnallisissa järjestöissä. Kysely tavoitti näin ollen hyvin muutostuen keskeiset järjestökohderyhmät järjestöverkostoissa, järjestöjen yhteistyöryhmissä sekä liittojen aluetyössä. Vastaajien toimialoissa sairaus- ja potilas-, vammais-, mielenterveys ja päihdetoimijat sekä kohtaamispaikat ja vapaaehtoistoiminnan keskukset. Huomioitavaa kuitenkin on, että kaikkiin 25:en toimialakategoriaan tuli vähintään 1 vastaus.

Kyselystä tiedotettiin alueiden verkostojärjestöjen uutiskirjeissä (Yhteisöjen yhdistys ry, Hämeen Setlementti ry sekä Artteli-kumppanuusyhdistys ry) sekä Järjestöjen sote-muutostuen sosiaalisen median kanavissa ja suoraan ryhmille viestien. Kyselyn tuloksia hyödynnetään alueellisen järjestöjen sote-muutostukitoiminnan kehittämisen lisäksi myös sote-uudistuksen ja hyvinvointialuevalmistelun järjestöyhteistyössä.

Osallistumismahdollisuudet koetaan hyviksi, mutta tietoa sote-uudistuksen etenemisestä ja järjestöjen vaikuttamisen paikoista kaivataan edelleen

Yli puolet vastaajista (53%) arvioi järjestöjen mahdollisuudet osallistua sote-uudistuksen valmisteluun hyvinvointialueellaan hyviksi tai melko hyviksi. Sote-uudistuksen meneillään olevan toimeenpanovaiheen osalta 35% vastaajista koki tietävänsä tärkeimmät vaikuttamisajankohdat, ja 36% vaikuttamiskeinot hyvin tai melko hyvin. Toisaalta 60% arvioi tietävänsä ne melko huonosti tai huonosti. Tämä kertonee niin sote-uudistusprosessin monimutkaisuudesta, kuin tiivistetyn, saavutettavan tiedon vähyydestä sekä siitä, että tieto hajautuu moniin eri kanaviin. Myös järjestöissä ja yhdistyksissä on tarpeen seurata uudistusta koskevaa viestintää ja välittää tietoa aktiivisesti eteenpäin esimerkiksi omalle jäsenistölleen.

Kuitenkin valtakunnallisesti tarkasteltuna, Tays-yhteistyöalueen maakunnissa niin järjestöjen osallisuus sote-uudistuksessa, kuin järjestöyhteistyön tason voidaan katsoa olevan hyvää. Tästä kertoo esimerkiksi se, että järjestöt ovat Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla mukana hyvinvointialueiden väliaikaisisten valmisteutoimielinten (VATEt) yhdyspinavalmistelussa. Kanta-Hämeen osalta VATE-työskentely on vielä aluillaan, mutta palveluista ja järjestämisestä vastaavan projektipäällikön mukaan pääperiaate on, että olemassa olevia rakenteita ja ryhmiä hyödynnetään maksimaalisesti.

Lisäksi 62% vastaajista toivoi lisätietoja Järjestöjen sote-muutostuesta ja loput kokivat toiminnan olevan riittävän tuttua. Lisätietoja muutostuesta saa tällä hetkellä parhaiten sekä SOSTE:n sivuilta että suoraan alueen omalta työntekijältä. Kuten Järjestöjen sote-muutostuen taannoisesta blogitekstistä voi lukea: muutostuki on mukana vahvistamassa yhteistä tietopohjaa ja ymmärrystä siitä, miten järjestöt voivat parhaalla tavalla osallistua hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Sote-järjestöjen tukipyyntöön onkin tartuttu konkreettisesti muun muassa luomalla Innokylässä jaetun Järjestöjen yhteistyön tiekartan sekä Järjestöjen osallisuuspolun hyvinvointialueen toimeenpanossa.

Lisäksi kaikilla alueilla pyritään yhdessä Järjestöjen sote-muutostuen, verkostojärjestöjen ja sidosryhmien kesken keskittämään tiedonvälityksen tapoja. Etelä-Pohjanmaan Järjestöjen sote-aamukahvit, Kanta-Hämeen Järjestöjen sote-ryhmä sekä Kumppanuuspäivä ja Pirkanmaalla Järjestöjen sote-foorumi, tarjoilevat tilannekuvaa sote-uudistuksesta sekä järjestöjen osallisuudesta toimeenpanovaiheen tekemiseen.

Uusimpana muotona tiedonvälityksen ja vuoropuhelun lisäämiseen toimijoiden välillä, on syntynyt THL:n ja Järjestöjen sote-muutostuen Tulevaisuustukitrio. Sen muodostavat THL:n Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeen sekä Työkykyohjelman aluekoordinaattorit ja Järjestöjen sote-muutostuen järjestöasiantuntija. Tulevaisuustukitrio alkaakin vuoden 2022 helmikuusta tuottamaan Tulevaisuustukitreffejä, joille tuotetaan ajankohtaiskatsauksia Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelmasta, Työkykyohjelmasta ja Järjestöjen muutostuesta sekä jätetään tilaa yhteiselle keskustelulle, oppimiselle ja oivaltamiselle. Lisätiedot treffeistä löydät Lähellä.fi-sivustolta.

Valtaosa kannattaa järjestöjen ja julkisen sektorin välistä sopimista sekä kohdennettua sote-yhteistyötä

Hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kumppanuuden luonne muuttuu väistämättä, kun hyvinvointialueiden perustamisen myötä syntyy uusia yhdyspintoja ja tarpeita yhteistyölle. Kuntien vastuulle jäävä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu entisestään, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kokonaan hyvinvointialueille. Tämä tarkoittaa, että käytännön yhteistyön tapoja ja tulee tarkistaa, toimintaa asemoida uudelleen ja rooleista sekä tehtävistä niiden sisällä sopia. Sopimusluontoista kumppanuusasiakirjaa tai vastaavaa hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välille kannattikin 72% vastaajista. 24% puolestaan ei osannut ottaa asiaan kantaa, ja kolme vastasi ei. Vuoropuhelua ja neuvotteluja järjestöyhteistyön toimijoiden kesken tulee yhä syventää, jotta kumppanuuden edellytykset toteutuvat. Niitä on lähdetty sanoittamaan ja määrittämään muun muassa JOHTO (Järjestöjen organisoituminen hyvinvointialueelle)-mallin kautta, jonka luonnosversio on nähtävillä täällä. JOHTO-mallia työstetään erillisen järjestötyönyrkin avulla ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Kyselyssä pyydettiin näkemystä siihen myös siihen, koetaanko tarpeelliseksi erillinen järjestötyöryhmä, joka käsittelee nimenomaan sote-uudistukseen ja hyvinvointialuevalmisteluun liittyviä asioita. Erillistä ryhmää kannatti valtaosa, eli 88% vastaajista. Tays-yhteistyöalueen maakunnista Kanta-Hämeessä toimiikin neuvottelukunnan alainen Järjestöjen sote-ryhmä ja vastaavaa on suunniteltu perustettavaksi niin ikään Etelä-Pohjanmaan järjestöneuvoston sekä perusteilla olevan Pirkanmaan neuvottelukunnan oheen. Järjestöjen sote-ryhmän tarkoituksena on tuoda järjestötoiminnan näkökulmia ja tietoa maakunnalliseen kehittämistyöhön, osallistaa järjestöjä laajemmin kehittämistyöhön sekä toimia yllä mainittujen työ- ja ohjausryhmien järjestöedustajien taustatukena ja apuna. Sote-ryhmä toimii järjestöneuvottelukunnan alaryhmänä, mutta sopii keskenään toiminta-, tapaamis- ja viestintätavoista. Ryhmä toimii aktiivisesti kehittämistyössä mukana, seuraa valmistelua ja on avoin kaikille uudistuksesta kiinnostuneille järjestöille. Ryhmää koordinoidaan Kanta-Hämeessä Järjestöjen sote-muutostuen ja Hämeen Setlementin järjestöyhteistyön toimesta.

Säännölliset tapaamiset ja sähköposti tavoittavat yhä parhaiten ja vaikuttamisviestintään halutaan panostaa

Yli 60% vastaajista koki säännölliset tapaamiset, uutiskirjeet ja sähköpostilistat parhaiksi tiedonvälityksen tavoiksi. Vähiten vastaajia palvelivat sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja LinkedIn, joihin vastauksia tuli pyöreä 0, kuten hieman yllättäen myös järjestöjen kotisivut-vastausvaihtoehtoon. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että toisaalta erityisesti Twitterin kaltaiset mediat tavoittavat virkamiehiä ja päätöksentekijöitä hyvin, joten ne ovat järjestöjen vaikuttamistyön kannalta olennainen alusta.

Koulutustarpeista kysyttäessä vaikuttamisviestinnälle antoivat äänensä 52% vastaajista. Palvelumuotoilukoulutusta puolestaan toivoi 33% vastaajista. Järjestöjen sote-muutostuki vastaa tarpeisiin järjestämällä yhteistyössä alueellisten verkostojärjestöjen kanssa koulutuskiertueen. Ensimmäinen vaikuttamisviestinnän koulutus järjestetäänkin jo 10. joulukuuta Etelä-Pohjanmaan Järjestöjen sote-aamukahvien yhteydessä. Vetäjänä toimii kokenut järjestökouluttaja Salla Saarinen.

Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen- esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä ja käytännöistä löytyy paljon

Kyselyssä pyydettiin esimerkkejä hyvin toimivasta ja onnistuneesta yhteistyön muodosta, jonka toivottiin säilyvän järjestöyhteistyön rakenteissa. Vastauksissa nousivat esiin erityisesti olemassa olevat yhteistyöfoorumit ja erilaiset työryhmät sekä vuorovaikutteisen kohtaamisen mahdollistaminen. Avoimia vastauksia tuli valtavasi, joten niitä ei purettu tähän koosteeseen, vaan liitteeseen, joka löytyy lähellä.fi-sivustolla täältä.

Suuri kiitos vielä kerran kyselyyn vastanneille. Panoksenne tukee koko järjestökentän sote-muutostyötä! Järjestöjen sote-muutostuen kysely teetetään uudelleen syksyllä 2022.

Lisätiedot:
Niina Salo-Lehtinen
Järjestöasiantuntija,
Järjestöjen sote-muutostuki
Etelä-Pohjanmaa|Kanta-Häme|Pirkanmaa
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
+358 45 277 4607|Twitter|Facebook|LinkedIn

 

Asiasanat

Järjestöjen sote-muutostuki, ihmisensote, Järjestöjen sote-muutostukikysely 2021, tiedollajohtaminen, osallisuus,