Lähellä.fi-blogi: Tarvitaanko hyvinvointialueille järjestöjen osaamisen keskittämistä?

Lähellä.fi-blogi: Tarvitaanko hyvinvointialueille järjestöjen osaamisen keskittämistä?

Hyvinvointialueen tulevissa rakenteissa sekä tulevaisuuden sote-keskuskehittämisessä tavoitellaan toimivampaa yhteistyötä ja eheämpiä palveluja. Järjestöjen osaamisen ja asiantuntijuuden integroiminen niihin on yksi Järjestöjen sote-muutostuen tärkeimmistä, ellei tärkein, tavoite.

Eri puolilla Suomea järjestötoimijoiden haasteet suhteessa julkiseen sektoriin ovat pitkään olleet samankaltaisia. Järjestöjen toimintaa ei tunneta riittävästi, sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole järjestöjen toiminnoille ja palveluille yhdenvertaista kotipesää, eikä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa ole läheskään kaikkialla systemaattista järjestöyhteistyön mallia. Lisäksi järjestöjen resurssit yhteistyön koordinointiin ovat alati pienentyneet. Avustusten ja rahoituksen myöntäjät puolestaan odottavat ymmärrettävästi yhä enemmän keskitettyä ja vaikuttavaa tekemistä. Näihin haasteisiin on kiinnitetty kansallisella tasolla kiitettävästi huomiota, ja järjestämislakiin on kirjattu useita yhteistyöhön velvoittavia kohtia. Ne ovat kuitenkin sangen tulkinnanvaraisia ja yleistasoisia, eikä asiaa auta se, että järjestöjen yhteistyö on usein keskittynyt määriteltyjen kohderyhmien tai ilmiöiden ympärille. Syntyneet, ja syntymässä olevat, maakunnalliset neuvottelukunnat ovat tärkeitä yhteistyöelimiä, työskennellen lähinnä strategiatasoisen päätöksenteon parissa.

Järjestöjen sote-muutostuen toimintaa koordinoidaan kansalliselta tasolta, mutta käytännön toiminta tapahtuu alueilla. Järjestöasiantuntijoiden tehtävä tahoillaan on luoda tilannekuvaa järjestöjen mahdollisuudesta kanavoida erityisasiantuntemustaan sote-uudistuksen kehittämistyössä- mutta myös edellytyksistä kiinnittyä hyvinvointialueilla syntyville yhdyspinnoille ja pysyviin yhteistyörakenteisiin.

Lähiaikoina sekä järjestöistä että julkiselta sektorilta on noussut tarve nykyistä keskitetymmille yhteistyömalleille eri ilmiöiden ja teemojen ympärillä, jotta järjestöjen ainutlaatuinen osaaminen ja asiantuntijuus olisi helpommin hyödynnettävissä. Herää ajatus, pitäisikö jokaiselta hyvinvointialueelta löytyä järjestöjen osaamiskeskus tai vastaava? Taho, joka toimisi vastinparina järjestöjen strategiselle tekemiselle, toimeenpannen osaltaan yhdessä sovittuja tavoitteita ja linjauksia. Lisäksi tämän tyyppinen elin voisi keskittää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä esimerkiksi tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan sekä avustustoiminnan osalta.

Voisiko järjestöjen osaamiskeskus rakentua esimerkiksi näin?

Osaamiskeskustyyppistä paketointia on alettu toteuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten, työllisyystoiminnan ja lape -hankkeiden keskuudessa. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat puolestaan koonneet lakisääteiseen yhteistyöhön alueensa kuntia, tutkimuslaitoksia, koulutusorganisaatiota sekä muita toimijoita jo vuodesta 2021.

Vastaavanlaisia avauksia on tehty niin kansallisella, kuin alueellisellakin tasolla. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry on esittänyt järjestötoiminnan avustuskeskuksen keskittämistä osaksi keskeisten vastuuministeriöiden toimintaa. Tällainen valtionavustuskeskus toimisi nykyisten Veikkaus Oy:n voittovaroja saavien järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan valmistelun, jakamisen ja seurannan keskuksena. Pirkanmaalla on puolestaan Setlementti Tampere ry:n toimesta lähdetty visioimaan väkivaltatyön osaamiskeskusta tai kompetenssikeskusta, jonka pohja rakentuisi järjestöjen väkivaltatyöstä.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat noin vuoden kuluttua virallisen toimintansa. Silloin ei tarvitse kaiken olla täysin valmista, mutta suotavaa olisi saada isot rakenteet kuntoon. Järjestöjen osaamisen soisi jatkossa löytävän keskitetysti, saavutettavasti, vaikuttavasti ja pysyvästi osana asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hyvinvointialueita. Malliesimerkkejä löytyy ja kaikkia yhdistää sama tavoite: koota osaaminen ja asiantuntijuus toiminnalliseen yksikköön, josta se on saavutettavasti ja vaikuttavasti löydettävissä. Nyt voisimmekin, näin uuden vuoden kynnyksellä, aloittaa tulevaisuuden muistelun myös alueellisen järjestöjen osaamiskeskuksen osalta!

Niina Salo-Lehtinen
järjestöasiantuntija (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa)
Artteli-kumppanuusyhdistys

Reeta Valta
järjestöasiantuntija (Satakunta, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi)
Satakunnan yhteisökeskus

Kirjoittajat ovat Järjestöjen sote-muutostuen alueilla toimivia järjestöasiantuntijoita.

 

Asiasanat

järjestöt, osaamisen kehittäminen, osaamisen tunnistaminen, asiantuntijuus, hyvinvointialue, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tiedollajohtaminen,