Kansalaistoiminta.NYT! -logo

Kansalaistoiminta.NYT – tutkimus- ja kehittämispäivä Tampereella 10.2.22

 

Kuka käyttää valtaa kansalaistoiminnassa?

Tarvitseeko aito kansalaistoiminta johtajia?

Onko kansalaisten äänellä valtaa päätöksenteossa ja julkishallinnossa?

 

Näihin kysymyksiin pureudutaan valtakunnallisessa Kansalaistoiminta.NYT -kehittämis- ja tutkimuspäivässä 10.2.2022 Tampereella.

Vuodesta 2017 alkaen tutkijoita ja toimijoita Jyväskylään koonnut valtakunnallinen tapahtuma saapuu nyt ensimmäistä kertaa Tampereelle. Se on tarkoitettu kansalaisyhteiskunnan tutkijoille ja toimijoille – heille, joiden työ, tutkimus tai vapaa-aika kytkeytyy tavalla tai toisella kansalaistoiminnan teemoihin.

Päivän kantava teema on Johtaminen ja valta, jota käsitellään monipuolisissa tutkimus- ja asiantuntijatyöpajoissa järjestöjohtamisen, vapaaehtoistoiminnan, neljännen sektorin ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmista.

Kansalaistoiminta.NYT-päivän järjestävät yhteistyössä Artteli-kumppanuusyhdistys ry, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kirkon Tutkimuskeskus sekä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry. Tapahtumapaikkana toimivat Kumppanuustalo Artteli ja Pääkirjasto Metso. Osaan päivästä voi osallistua myös etänä.

 

Katso päivän ohjelma alta ja ilmoittaudu mukaan 31.1.2022 mennessä:

Klikkaa tästä ilmoittautumislomakkeelle.

HUOM: Tilaisuudessa noudatetaan Pirkanmaan alueellisia koronasuosituksia. Kysymme tilaisuudessa koronapassia, jos alueen tilanne ja kokoontumisrajoitukset sen vaativat.

#katonyt2022

Ohjelma

klo 9 KAHVITARJOILU

Kumppanuustalo Arttelin sali (Mustanlahdenkatu 22)

 

klo 9.30 TERVETULOSANAT & KEY NOTE

Tervetulosanat, Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Kansalaisyhteiskunnan merkitys Suomessa – Liisa Häikiö, sosiaalipolitiikan professori, Tampereen yliopisto
Kumppanuustalo Arttelin sali, striimattuna etäosallistujille

 

klo 11-12 LOUNAS (omakustanteinen)

Täältä löydät ravintolavinkkejä läheltä

 

klo 12-15 TYÖPAJAT (tarkempi esittely alla)

Kumppanuustalo Arttelin sali & Pääkirjasto Metson Kuusi- ja Pihlaja-salit & Teams

 

klo 15 KAHVIA JA KULTTUURIA

Kumppanuustalo Arttelin sali

 

klo 15.30-17 PANEELIKESKUSTELU

Mitä on kansalaistoiminta vuonna 2030? Kuka ja mikä ohjaa kansalaistoimintaa?
Paneelikeskustelun alustajana toimii Sitran johtava asiantuntija Jukka Vahti
Panelistit:
Jaana Kauppinen, toiminnanjohtaja, Pro-tukipiste ry 
Kati Lehtonen, erikoistutkija, Likes
Eeva Rajakangas, aktivisti, Elokapina 
Jukka Vahti, johtava asiantuntija, Sitra 
Paneelin vetäjänä toimivat Miika Joenperä, Tampereen A-kilta ry ja Kimmo Lind, HUMAK
Kumppanuustalo Arttelin sali

 

Voit osallistua päivään paikan päällä Tampereella tai osaan päivästä etäyhteydellä. Tilaisuuden key note -puheenvuoron kuulet sekä paikan päällä Kumppanuustalo Arttelissa että striimattuna. Työpajoista neljä järjestetään tilaisuudessa läsnäoleville Arttelissa ja Pääkirjasto Metsossa ja kaksi työpajaa järjestetään etäyhteydellä. Päivän päättävään paneelikeskusteluun voit osallistua vain paikan päältä.

Osallistua voi vain toiseen samaan aikaan järjestettävistä työpajoista. Etätyöpajat löytyvät erikseen alta.

HUOM: OHJELMA VOI MUUTTUA JA TÄYDENTYÄ 

Työpajat klo 12-13.20 (läsnä)

Järjestöjohtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä

Paikka: Pääkirjasto Metson Kuusi- ja Pihlaja-salit

Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on viimeisten vuosikymmenten aikana ammattimaistunut voimakkaasti. Tämä on ollut yhteydessä erityisesti palvelutuotannon ja asiantuntijatyön kasvuun. Samalla myös niiden johtaminen on muuttunut. Perinteistä yhdistysmuotoiseen ja kansanvaltaiseen johtamiseen perustuvaa johtamista haastavat monet erilaisten sidosryhmien tuloksellisuus- ja vaikuttavuusodotukset.

Työryhmässä tarkastelemme, millaisena sosiaali- ja terveysjärjestöjen operatiivinen johtaminen olisi nykyään ymmärrettävä, ja millaisena toiminnanjohtajat kokevat yhtäältä oman asemansa kansalaisjärjestöjen toimivina johtajina ja toisaalta yhdistysten hallitusten roolin. Eräs keskeinen työryhmää kiinnostava kysymys on myös se, mitkä asiat ovat järjestöjohtamisen erityispiirteitä. 

Työpajan puhujat:
Kimmo Lind, lehtori (Humak)
Anne Lindfors, väitöskirjatutkija (Tampereen yliopisto) & toiminnanjohtaja (Pirkanmaan syöpäyhdistys ry)

Vapaaehtoistoiminnan valta ja vapaus

Paikka: Kumppanuustalo Arttelin sali

Työpajassa käsitellään vapaaehtoistoimintaa tutkimuksen ja tuetun vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta.

Valta vapaaehtoiselle
Sosped säätiön kulttuuripajat ovat matalan kynnyksen paikkoja, joiden toimintaan voivat osallistua kaikki 18-35-vuotiaat, joilla on jokin mielenterveyden haaste tai muutoin haastava elämäntilanne. Kävijät voivat halutessaan kouluttautua vertaisohjaajiksi ja toimia itse ryhmänvetäjinä. Tamperelaisen Kulttuuripaja Virran toiminnanohjaaja Anna Purola kertoo puheenvuorossaan tuetun vapaaehtoistoiminnan periaatteista ja kertoo millä tavoin ihminen muuttuu avunsaajasta aktiiviseksi tekijäksi.
Puhuja: Anna Purola, toiminnanohjaaja, Kulttuuripaja Virta, Sosped säätiö

Työpajan puhujat ja sisältö täydentyvät joulukuun aikana.

Työpajat klo 13.40-15 (läsnä)

Arvot esiin – yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja poliittisuus kansalaistoiminnassa

Paikka: Pääkirjasto Metson Kuusi- ja Pihlaja-salit 

Työpajassa käsitellään poliittisen toimijuuden mahdollisuuksia kansalaistoiminnassa ja arvojen merkitystä poliittisessa vaikuttamisessa. Työpajan alustusten aiheet nousevat luterilaisen kirkon yhteiskunnallisen vaikuttamisen tutkimuksesta sekä Diakonissalaitoksen toteuttamasta suoran demokratian edistämisestä paikallisessa kansalaistoiminnan keskuksessa.

Kirkon arvovaikuttaminen ja poliittinen toimijuus
Niin yhteiskunnallinen eriarvoisuus kuin ilmastonmuutos globaalina kriisinä ja niiden vaatimat toimenpiteet ovat hyvä esimerkki toimintakentistä, joille osallistuessaan jokainen toimija väistämättä ottaa poliittisen roolin. Myöskään uskonnolliset yhteisöt eivät tee tässä poikkeusta. Alustuksessa käsitellään kirkon arvoista nousevan yhteiskunnallisen roolin lähtökohtaista poliittisuutta ja sen toimijuuden mahdollisuuksia. Lisäksi pohditaan kirkon poliittisen roolin vastustamisen yhteyttä valtapositioihin ja sellaisiin totuttuihin rakenteisiin, joiden purkaminen voisi olla avain aidompaan yhteiskunnalliseen toimijuuteen.
Puhuja: Veli-Matti Salminen, vs. johtaja (Kirkon tutkimuskeskus) 

Kansalaistoiminnan keskus suoran demokratian edistäjänä
Helsingin Kontulassa ja Kannelmäessä on toimettomuutta, yksinäisyyttä, niukkuutta, päihteidenkäyttöä ja sosiaalisia ongelmia. Kokemukset omaan elämään ja ympäröivään maailmaan vaikuttamisesta ovat erityisen tärkeitä juuri haavoittuvassa asemassa eläville ihmisille. Asukkailla on varsin vähän kokemuksia mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään tai yhteiskuntaan. Työpajassa kerrotaan D-asemien toimintatavoista alueilla verkostojohtajina vahvistaen yhteisen tekemisen tarkoituksenmukaisuutta ja varmistaen monenlaisten äänten kuulumisen alueellisessa päätöksenteossa.
Puhujat: Anne Hietalahti ja Vili Kinnunen (yhteisötyöntekijät), Helsingin Diakonissalaitos 

 

 

Sosiaaliset jakolinjat ja valtakysymykset kansalaistoiminnassa 

Paikka: Kumppanuustalo Arttelin sali

Kansalaisjärjestötoiminnassa ihmiset kohtaavat toisensa lähtökohtaisesti tasa-arvoisina yksilöinä ja yhdenvertaisuuden arvo on kiinteä osa järjestötoimintaa. Mutta miten tämä käytännössä näkyy ja toteutuu? Työpajassa tarkastellaan millä tavoin yhdenvertaisuus toteutuu kansalaisyhteiskunnan eri tasoilla ja miten ihmisen sukupuoli, yhteiskuntaluokka, ikä, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen näkyvät yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja valta-asetelmissa.

Vapaus ja valta kansalaistalossa
Setlementti Tampere ry:n Miesten kansalaistalo Mattilan tarkoituksena on saattaa yhteen erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevia miehiä, rohkaista dialogia heidän välilleen ja kehitellä heidän tarpeitaan vastaavaa yhteistoimintaa. Erilaisten taustojen, kokemusten ja näkökulmien yhteen saattamisen on nähty edistävän sekä vastavuoroisten sosiaalisten suhteiden rakentumista yli erilaisten yhteiskunnassa vallitsevien sosiaalisten jakolinjojen että stereotyyppisten sukupuoleen liittyvien asetelmien kyseenalaistamista. Miestentalo Mattilan työntekijät kertovat millä tavoin Mattila on avannut osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia monille sellaisille miehille, joiden asema yhteiskunnassa ja tyypillisissä miesten välisissä hierarkioissa on heikko.
Puhujat: Jukka Tukia ja Arvi Pihlman, Miesten talo Mattila, Setlementti Tampere ry

Työpajan puhujat ja sisältö täydentyvät joulukuun aikana.

Etätyöpajat klo 12-15

Tarvitseeko aito kansalaistoiminta johtamista?
Klo 12-13.20

Paikka: Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille)
Kansalaisyhteiskunnan toiminta on ollut murroksessa sosiaalisen median ja digitalisaation myötä. Ne ovat lisänneet mahdollisuuksia kansalaisten järjestäytymiselle ja tiedon nopealle liikkumiselle nopeasti ja myös maailmanlaajuisesti. Kansalaisaktivismissa ei välttämättä tarvita järjestäytyneitä yhdistyksiä ja aktivistiryhmissä johtajuus on usein jaettua ja matalahierarkkista. Miltä ns. neljännen sektorin toiminta tulevaisuudessa näyttää? Tarvitseeko organisoitu toiminta lopulta johtajia ja pysyvät rakenteet, vai voiko kansalaisaktivismi toteutua pitkäjänteisesti ilman hierarkiaa lisääviä rakenteita? Mitä järjestökenttä voisi oppia neljännen sektorin organisoitumistavoista, entä toisin päin?

Erikoistutkija Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus SYKEstä kertoo toimintatutkimuksen pohjalta esimerkkejä ja havaintoja vapaamuotoisesta, omaehtoisesta ns. neljännen sektorin kansalaistoiminnasta sekä siitä, miten se kutsuu perinteisiä organisaatioita uusiutumaan. Miten rakenteet voivat rajoittaa vapaamuotoista aktiivisuutta? Entä millaiset rakenteet voivat tukea sitä? Mitä voidaan oppia pyrkimyksistä yhdistää järjestäytymisen ja järjestäytymättömyyden parhaat puolet?
Puhuja: Maija Faehnle, Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE

Näitä havaintoja jatkaa Elokapinalainen Eeva Rajakangas, joka avaa horisontaalisuuden toteuttamistapoja liikkeessä omien kokemustensa pohjalta. Miten horisontaalisuuteen pyrkimisen voi saada tuntumaan nyt-hetkessä eletyltä utopialta? Entä millaisia ominaisuuksia itsessään saa kehittää hierarkiattomuutta harjoitellessaan? Puheenvuoro antaa myös käytännön työkaluja hierarkiattomuuden ylläpitämiseen.
Puhuja: Eeva Rajangas, Aktivisti, Elokapina-kansalaisjärjestö

Kansalaiset vaikuttajina julkishallinnossa
klo 13.40-15

Paikka: Teams (linkki lähetetään ilmoittautuneille)

Kansalaisliikkeen ja julkisvallan suhde
Olemme tutkineet kansalaisliikkeen ja julkisen vallan suhdetta keskisuomalaisessa turvekiistassa. Turpeennostoalueiden lähistöllä asukkaat ovat havainneet turvepäästöjen pilaavan vesistöjä. Kansalaisia edustava yhdistys ”Pelastetaan reittivedet” on vaatinut tiukennuksia turpeen nostoon oikeuttaviin ympäristölupiin ja niiden valvontaan. Esityksessä kerromme julkisen hallinnon ja etäällä valtakeskuksista toimivan kansalaisryhmän välisestä jännitteisestä suhteesta tilanteessa, jossa kansalaiset pyrkivät puolustamaan lähiympäristönsä puhtautta soilta turvetta nostavaa taloudellista hyötyä tavoittelevaa tuotantoalaa vastaan.
Puhujat: Sakari Möttönen, Eläkkeellä oleva HTT, dosentti ja sosiaalineuvos ja Miikka Salo, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Kansalaisraati ilmastopolitiikan valmistelun tukena
Huhtikuussa 2021 satunnaisesti valituista kansalaisista koottu raati kokoontui puntaroimaan ilmastotoimia, joita ehdotettiin osaksi Ympäristöministeriön valmistelemaa uutta Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU). Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kansalaisraatia on testattu Suomen ilmastopolitiikan valmistelun tukena. 33-henkisen raadin tehtävä oli arvioida, kuinka kuluttajiin kohdistuvat ilmastotoimet voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti. Työnsä päätteeksi raati laati yhteisen julkilausuman, joka toimitettiin ilmastopolitiikan pyöreälle pöydälle sekä KAISUn valmistelusta vastanneille viranhaltijoille. Alustuksessa kerrotaan kansalaisraadin lähtökohdista, toteutuksesta ja vaikutuksista.
Katariina Kulha, Projektitutkija, Turun yliopisto

Osallistumismaksut

Osallistuminen paikan päällä: 30e (opiskelijat 15e)
Osallistuminen etäyhteydellä: 20e (opiskelijat 10e)

 

Ilmoittaudu mukaan 31.1.2022 mennessä.

Klikkaa tästä ilmoittautumislomakkeelle.

 

Kerro päivästä Kato.NYT-materiaalien avulla

Alta löydät materiaalit Kato.NYT -viestintään. Käytä sosiaalisessa mediassa tunnisteita #katonyt2022.

Tiedote ja lisää materiaaleja tulossa.

Logot

Logot läpinäkyvällä taustalla.

KatoNYT-logo keltainen

 

Sosiaalinen media

Voit käyttää kuvia KatoNYT-tiedon jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Käytä kuvia tunnisteen #katonyt2021 kanssa. Kuvan koko 1080x1080px.

KatoNYT 3 logoa eri värisin pistein

Kansalaistoiminta.NYT

Kansalaistoiminta.NYT -tutkimus- ja kehittämispäivän keskeinen tarkoitus on haastaa kyselemään ja kyseenalaistamaan käsityksiä kansalaistoiminnasta. Päivän tavoitteena on tuoda käytännön kansalais- ja järjestötoimintaan tutkimuksellista näkökulmaa sekä nostaa kentällä ajankohtaisia teemoja tutkimuskohteiksi. Tapahtuma on suunnattu tutkijoille, järjestötyöntekijöille sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäjille ja aktiiveille.

Kansalaistoiminta.NYT -tapahtuman järjestämisestä vastaa Artteli-kumppanuusyhdistys ry.
Artteli on sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen kumppanuusjärjestö, joka edistää yhteistyön voimalla ihmisten hyvinvointia Tampereella ja Pirkanmaalla. ​Artteli ylläpitää kansalaisille tarkoitettua kohtaamis- ja toimintapaikkaa Tampereen Tammelassa.

Päiviä toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n, Jyväskylän yliopiston, Kirkon tutkimuskeskuksen ja Humakin kanssa. Päivien suunnittelutyöryhmässä ovat olleet lisäksi Arttelin jäsenjärjestöjen edustajat Pirkanmaan syöpäyhdistyksestä, Sosped säätiöstä ja Tampereen A-killasta.

Kansalaistoiminta.NYT-tapahtuman konseptin ovat kehittäneet yhteistyössä HUMAK, Kirkon tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n KYT-järjestöpalvelut ja Kansalaistoiminnankeskus Matara. Tapahtuma on toteutettu Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matarassa syksyllä 2017 ja 2019.

#katonyt2022